Potentialis.
Conditionalis.
| E. 1. lukenen | mennen | E. 1. lukisin | menisin |
| 2. lukenet | mennet | 2. lukisit | menisit |
| 3. lukenee | mennee | 3 lukisi | menisi |
| T. 1. lukenemme | mennemme | T. 1. lukisimme | menisimme |
| 2. lukenette | mennette. | 2. lukisitte | menisitte |
| 3. lukenevat | mennevät | 3. lukisivat | menisivät |
| E. 2. lue' | mene |
| 3. — | — |
| T. 1. lukekaamme | menkäämme |
| 2. lukekaa(tte) | menkääitte) |
| 3. ' — | -r- |
Imperativus. Optativus.
E. 2 luke'os mennös
3 lukekoon menköön
T. 1. —
2
3 lukekoot menkfíöt.
Igetö : teke- tenni : ind. praes. 1. íe«, 3. fete ; praet. 1. fein, 3. teki ; pot. 1. lehnen: cond. 1. tekisin; imper. 2. íee'; opt. 2. tehkös, 3. tehköön.
Igetö: м<йe- látni : ind. praes. 1. näen, 3. näkee; praet. 1. näin; pot. 1. nähnen; cond. 1. näkisin ; imper. 2. иа'е'; opt. 3. nähköön.
Igetö : fwZe- jönni : ind. praes. 1. fм£ем ; pot. 1. tullen ; cond. 1. tuli- sin ; imper. 2 tule' ; opt. 2. tullos, 3. tulkoon.
Igetö: ompele- varrni : ind. praes. 1. ompelen, praet. 1. ompelin, pot. 1. ommelleii, cond. 1. ompelisin, opt. 2. ommellos, 3. ommelkoon.
Igetö : pese- mosni : ind. praes. 1. pesen, praet. pesin, pot. 1. pesnen (pessen), cond. pesisvn, opt. 3. pesköön.
4) Igetö : rep/- szaggatni, tépni :
E. 1. revin 2. revit
Pot. l
3. repiköön.
Igetö : íoAíi- merni : praes. 1. tohdin ; praet tohdin ; pot. tohtinen ; cond. tohtisin ; imper. 2. tohdi ; opt. 3. tohtikoon.
5) Igetö : sito- köfni, onf)i- sántitani, í'2/чу- kérdezni :
| Ind. praes. | Ind. praet. | |
| T. revimme | E. 1. revin | T. revimme |
| revitte | 2. revit | revitte |
| repivät. | 3. repi | repivät. |
| . repinen ; cond. 2. repisin ; imper. | 2. revi' ; opt. 2. repi'ös, | |
E. 1. sidon, onnun, kysyn
2. sidot, onnut, kysyt
3. sitoo, ontuu, kysyy
Ind. praes.
T. tiidomme, onnиттe, Ъуsуттe sidotte, onnutte, kysytte sitovat, ontuvat, kysyvät
Ind. praet.
E. 1. sidoin, onnuin, kysyin
. 2. sidoit, onnuit, kysyit
3. sitoi, ontui, kysyi
T. sidoimme, onnuimme, kysyimme sidoitte, onnuitte, kysyitte sitoivat, ontuivat. kysyivät
Potentialis 1. sitonen, entunen, kysynen stb.
Conditionalis 1. sitoisin, ontuisin, kysyisin stb.
Imper. 2. sido', onnu', kysy' ; tb. 2. sitokaa, ontukaa, kysykää stb.
Opt. 2. sito'os, ontu'os, kysy'ös ; 3. sitokoon, ontukoon, kysyköö'u stb.
Igetö : nmrtu- törni (frangí), näky- látszani : praes. 1. murrun, näyn, praet. 1. murruin, näyin. 3. murtiii, näkyi ; oond. 1. murtuisin, näkyisin ; imper. 2. murru'. näy' ; opt. 3. murtukoon, näkyköön.
6) Igetö : lupaa- (cs. tö : lneat-) igérni ; pelkää- (es. tö : pdät-} : félni. Ind. praes. Ind. praet.
E. 1. lupaan
2. lupaat
3. lupaa
T. 1. lupaamme
2. lupaatte
3. hiljiiavat
pelkään
pelkäät
pelkää
.¡lelkäämme
pelkäätte
pelkääcät
E. 1. lupasin
2. lupasit
3. lupasi
T. 1. lupasimme
2. lupasitte
3. lupasivat
pelkäsin
pelkänit
pelkäsi
pelkäsimme
pelkäsitte
pelkäsivät
pelänliee
pelännemme
pelännette
pdännecät
Potentialis.
E. 1. luoannen peläпмen
2. hivannet pelännet
3. luoannee
T. 1. luvanneinme
3. luvannevat
Imperatives.
E. 2. lupaa pelkää'
3. —
T. 1. luvatkaamme pelätkäämme 2. luvatkaa(tte) pelätkää(tte) 3.
Igetö : rupee- v. rupea- (es. tö : cs. kuut-) gyüjteni :
Ind. praes.
Conditionalis.
E. 1. lupaisin
2. lupaisit
3. lupaisi
T. 1. lupaisimme
2. lupaisitte
3. lupaisivat
Optativus.
pelkäisin
pelkö isit
pelkäisi
pelkäisimme
pelkäisitte
pelkäisivät
| E. 2. luvatkos | pelätkös |
| 3. luvatkoon | pelätkööli |
| T. 1. | — |
| 2. — | — |
| 3. luvatkoot | pelätkööt |
| : ruvet-) kezdeni ; | kokuo- v. kokua- |
E. 1. rupeen, kokoun
2. 'rupeet, 'knkoot
3. rupee, 'kokuo
T. 1. rüpeemme, kokoomme
2. rupeette, kokoolte
3. rupeevat, kokoovat
vagy : rupean, kokoan
rupeat, kukoat
rupecш, kukoaa
rupeamme, kokoamme
inpeatte, kokoaite
rupeaeat, kokoavat
Ind. praet. E. 1. rupesm, kokosin ; — pot. 1. ruvennen, koonnen ; — cond. rupeisin v. -eаши, kokoisin v. kokuaism ; — imper. 2. гмрeв', kokoo' v. rupea. kokoa' ; tb. 2. ruvetkaa, kootkaa ; — optai. 2. ruvetkos, kuotkos, 3. ruvetkuün, kootkoon.
Igetö : makaa- ícs. maal-) feküdni : praet. 1. makasin, pot. 1. maannen. cond. 1. makaisin; opt. 3. maatkoon.
Igetö : hävii- v. häviä- (cs. hävit- ) elpusztulni : praes. 3. häcii v. häviää, praet. 3. hävisi ; pot. 3. hävinnee, opt. 3. häoitkvön.
7) Igetö: häiritse- (cs. liäirit-} zavarni, ansaitse- (cs. ansaií-) érde- melni : praes. 1. häiritsen, ansaitsen; praet. 1. häiritsin, ansaitsin; pot. 1. hnirinnen. ansainnеn; cond. l. häiritsisin, ansmtsisin ; imper. 2. häirits'.', ansaitse'. tb. 2. häiritkää, ansaitkaa ; opt. 2. häiritkös, ansaitkos, 3. häirit- köön, ansaitkoon.
8) lgetö : pakene- elfutni, menekulni : iud. praes. 1. pakenm ; praet. 1. pakenin; prot. 1. paenu'n: cond. 1. pakenisin, imper. 1. pakene. tb. 2. paetkaa; opt. 2 paetkos. 3. paetkoun.
0) Igetö : «сам- (és avaute-) nyilni, taskeu- (és laskeute-) ereszkedni, vetäy- (és vetäyte ) húzódni.
Ind. praes. 1. avawí, laskeun, vetäyn
ind. praet. l aoausin, laskeusin, vetäysin
potent. 1. агхшппeп, laskeunnen, vetäynnen
condit. 1. avaut'sin, laskeuisin, vetäyisin
imper. 2. avau', laskeu', vetäy' ; tb. 2. aviutkaa, laskeutkaa, vetäytkää
opt. 3. avautkoon, laskeutkoon, vеtäytköön.
B) Határozatlan v. általános alanyra imitato igeragozás (Passivum impersonale).
Igetö : saa- kapni ipass. saata-) ; syö- enni ip. syötä-) ; mine- menni (p. mentä-), tule- jönni (p. tulta-) :
Ind. praes. saadaan, syödään, mennään, tullaan
Ind. praet. saatiin, sydtiin, mentiin, tultiin
Potent, saataneen, syöiäneen, mentäneen, tultaneen
Condit. saataisiin, syötäisiin, mentäisiin, tultaisiin
Optat, saatakoon, syötäköön, mentäköön, tultakoon.
Igetö : ajattele- gondolni (p. ajatelta-) : ind. praes. ajatellaan, praet. ajateltiin, pot. ajateltaneen stb.
Igetö : anta- adni, eül- élni, sann- mondani, kysy- kérdezni, luke- olvasni (pass. annetta-, etettä-, sanotta-, kysyttä-, luetta-):
Ind. praes. annetaan, eletään, sanotaan, kysyta'än, luetaan.
Ind. praet. annettiin, elettiin, sanottiin, kysyttiin, lucttün.
Potent, annettaneen, elettäneen, sanottaneen, kysyttäneen, luettaneen.
Condit. annettaisiin, elettäisiin, sanottaisiin, kysyttäisiin, luettaisiin.
Optat, annettakoon, elettäköön, sanottakoon, kysyttäköön, lueltakoon.
Igetö : lupaa- igérni, pelkää- félni, rupee- v. rupea- kezdeni (pass. luvatta-, pdättä-, n'cetla-j:
Ind. praes. luvataan, pelntään, ruvetaan.
Ind. praet. luvattiin, pelättiin, ruvettiin stb.
30. Igenevek:
1) -va, -vä képzövel : a) cselekvö é's visszaható igetöböl a folyamatos és beálló cselekvés igeneve (participium prae- s en tis, p. fu tu г i), pl. antava adó (anta-), eläm élö (elä-), oleva levö, tuleva jövö, jövendö, lupaava igérö, pelkäävä félö ; kokoontuva összegyülekezö, kääntyvä forduló ; b) szenvedö igetöböl a participium necessitatis (part. futuri pass.), pl. annettava adni valu (dandus), rakastettava szeretni valu (aman- dûs), tehtävä tenni való (faciendus).
2) -nee (vagy -nehe, es. al. -nut, -nyt) képzövel : cselekvö és visszaható igetöböl (mégpedig, ha van, a csonka alakjából) a befejezett cselekvés igeneve iparticipium praeteriti ac- t i v i), pl. oppinee- tanult (= aki tanult), elänee- élt (= aki élt), ollee- volt, tullee- jött, eksi/nee- eltévedt, kastunee- megnedvesedett, yhdistynee- eggyesült f es. al. oppinut, elänyt, ollut, tullut, eksynyt, kastunut, yhdistynyt).
3) -n, -y képzövel : szenvedö igetöböl a befejezett cselekvés igeneve (participium praeteriti p a s s i v i), pl. annettu adott, etsitty keresett, luvattu igért, käännetty forditott, parannettu javitott, vähennetty kevesbitett.
4) -to, -tä képzövel (mégpedig az igének, ha van, a csonka tövéböl) és kétféle raggal a fönévi igenév (Infinitiv u s); eggyik alakjának a ragja a lativusi -fc-ból maradt ú. n. véghehezet, a másiké, amely mindíg személyragos. a translatívusi -kse; pl. ímo-, igenévtö : tuota-, inf. tuoda' hozni, tuodakse-ni (-si. -nsa sib.) hoznom (-nod, -nia stb.) ; lahte-, igenévtö : lähtetä-, inf. lähteä' indulni, lähteäkse-ni (-si, -nsä stb.) indulnom (-nod, -nia stb.). Más példák :
(Igenévtö) : juota- (igetö : juo-) syötä- (syö-J antata- (anta-) elätä (elä-) sanota- (sano-) kysytä- (kysy-) murtuta- (murtu-) Mceta- (luke-) tehtä- (teke-, cs. teh-) tulta- (tule-, cs. tul-)
Infinitivus :
juoda' juodakse[-ni, -si, -nsa]
s;/öda syodäkse[-mme, -nnc]
antaa' an'aakse[-ni]
eläa elääkse[-ni]
sania' sa'noaksc[-ni]
kusyn' kysyäkse[-ni]
murtua' murtuakse[-ni]
hikea lukeakse[-ni]
tehdff tehdiikse[-ni]
tulla' iv,llakse[-nï\
| Infinitivus : | |
| pidellä' | pidelläkse[-ni] |
| ommella' | ommellakse[-ni] |
| mennä' | mennäkse[-ni] |
| purra' | purrakse[-ni] |
| pestä' | pestäkse[-ni] |
| juosta' | juostakse[-ni] |
| helistä' | helistäkse[-ni] |
| luvata' | hivatakse[-ni] |
| pelätä' | pelätäkse[-ui] |
| koota' | kooiakse[-ni] |
| paeta' | paetakse[-ni] |
| häirita | häiritäkse[-ni] |
| askaroita' | askaroitakse[-ni] |
| askaroida' | askaroidakse[ -ni |
| laskeuta' | laskeutakse[-m] |
(Igenévtö :)
pideltä- {pítele-, cs. fidel-)
ommelta- (ompele-, cs. ommel-)
mentä- (mene-, cs. men-)
purta- (pure-, cs. pur-)
pestä- (pese-, cs. pes-)
juosta (juokse-, cs. juos-)
helistä- (helise-, cs. helis-)
luvatta- (lupaa-. luvat-)
pelättä- (pelkää-, pelät-)
kootta- (kokoo-, koot-)
paetta- (pakene-, paet-)
häirittä- (häiritse-, -it-)
askaroitta- ( oitse-, -oit-)
askaroita- (askaroi-)
laskeutta- (laskeu-, -eut-)
Jegyzet. Néha ikölteményekben) a ragjavesztett alak is elöfordul sze- mélyragozva, pl. juudam, lällteäni.
5) -te képzövel : igenév, amelynek a) eggyesszámi i n s t r u- mentalisa (-ten, -den, -en) mód- és állapothatározó g e r u n- d i u m, pl. juosten futva, käyden járva, katsoen nézve, mennen meuve, ommellen varrva, pwrren harapva, tehden téve, peläten félve ; ß) eggyesszámi inessivusa (-íessa, -tessä v. -dessa, -dessä v. -essa, -essä) állapot- és (eggyidejü mellékcselekvés ki- tételére szolgáló) idöhatározó gerundium, pl. juostessa futás közben (-ssaan futtában, a közben hogy fut v. futott), Mydessä járás közben (-ssäni jártomban); mennessä menés közben (-ssämme mentünkben).
Jegyzet. Elöfordul.'szenvedö igetöböl alakult -íessa-végü gerundium is (de -íen-végü nem), pl. mcntäessä a közben hogy mennek v mentek, oltaessa a közben hogy vannak v. voltak.
6) -ma, -mä képzövel : igenév, amelynek több eggyesszámi esete fordul elö mint gerundium; nevezetesen :
a.) instrumentalisa (-man, -mcin) a pitää ,kell' sze- mélytelen ige mellett. pl. pitää auttaman segiteni kell ;
¡ii) a b e s s i v u s a (-matta, -mättä) mint tagadólagos állapot- v. körülményhatározó gerundium (oly cselekvés kitételére, amely nélkül történik vmi), pl. tulin tänne lupaa kysymättä ide jöttem engedelem-kérés nélkül.
